Poika on piikitetty

Kallistuin siis sittenkin H1N1-rokotteen kannalle - siis esikoispoikani kohdalla. Sain aran ja piikkikammoisen pojan taivuteltua järkiperusteluilla (ja pienellä lahjonnalla) piikitettäväksi. Jono terveysasemalla oli melkoinen, mutta homma käytti joutuisasti. Sairaanhoitajat olivat tosi mukavia ja 7-vuotias sisko oli mukana tukijoukoissa. Seuraan nyt aistit tarkkana, saako poika sivuoireita rokotteesta. Tuoreeltaan hän valitteli kättä aristavan hieman, mutta taisi jo nukahtaa ilman särkylääkkeitä. Olo on lievästi huojentunut, tunnen tehneeni voitavani astmaisen esikoiseni kanssa tässä tapauksessa - sanokoon Heikkilän Antti ja muut antirokottajat mitä tahansa. Se on toki lisättävä, että supervahvaa D:tä syömme koko perhe edelleen säännöllisesti, josko sekin toisi ekstrasuojaa.