Tämä sairastelu on kyllä ollut sinänsä positiivinen juttu, että olen ehtinyt pysähtyä ja pohtia tulevia treenejä. Olen lukenut paljon intervalli- eli HIIT-aerobisesta. Oma kuntoni ei kuitenkaan ole vielä niin hyvä, että voisin suoraan hypätä siihen.
Joten aion vakaasti palauttaa aerobisen liikunnan jälkeen ohjelmaani. Ajattelin lähteä kahdella viikottaisella lenkillä, joko hiihtäen tai juosten - ja kehnolla kelillä vaikka salilla cross trainerilla tahi juoksumatolla. Sitten keväällä tai kesän kynnyksellä, kun kuntoni on noussut, voin tehdä toisen lenkin aikana intervalleja eli tiukkoja spurtteja ja kevyttä hölköttelyä vuorotellen. Josko se sitten polttaisi tätä pientä ekstrarasvakerrosta keskivartalolta.
Mittasin keskisykkeeni laittamalla sykemittarin päälle tietokoneella istumisen ajaksi. Neljän minuutin aikana keskisykkeeksi tuli 60. Keho.netin laskurin mukaan sykerajani ovat seuraavat: helppo 137, keskiverto 170 ja maksimi 189.
Toinen lähde kysyy leposykkeen ja iän lisäksi maksimisykkeen. Maksimisykkeeksi tulee testisä 185. Testi antaa lämmittelyalueeksi 93-111 bpm. Tuota luokkaa on lämmittelyn alkupätkä salitreeneissä ja pääosa jäähdyttelystä. Peruskestävyysalueeksi tuli 111-130 pbm. Tätä aluetta pumppuni hakkaa suurimmaksi osaksi lämmittelyiden aikana. Kestävyysharjoittelun aerobiseksi alueeksi testi suosittelee 130-148 bpm. Yleensä lenkkini ovat mahtuneet tuohon haarukkaan. Anaerobinen harjoittelu (tehoharjoittelu) antaa sykealueeksi 148-167. Maksimitehoalue on 167-185.
Eli aloitan aerobiset peruskestävyysalueella, keskisykkeen ollessa suunnilleen 111-130 lyöntiä per minuutti. Sitten nostan sitä seuraavaan luokaan eli 130-148 bpm. Ja kun jalka nousee kevyemmin, kokeilen HIITiä.
Ensin pitää tietysti odottaa, että olen täysin tervehtynyt...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti