Saan laitettua lisää kaasua ja vaihdettua isommalle vaihteelle treeniprojektissani. Nimittäin saan pikkuveljeni treenikaveriksi. Hän palaa paikkakunnalle ja on luvannut mm. opettaa oikeaoppisen penkkipunnertamisen.
Muutenkin odotan kovasti treenikaverin saamista. Olen treenannut yksin noin 1,5 vuotta, sitä ennen treenasimme mussukan kanssa monesti samalla salilla. Varmistajan, tsemppaajan ja ohjaajan puuttuminen on vaikuttanut varmasti siihen, etten ole voinut treenata kaikissa liikkeissä niin hyvin kuin mahdollista.
Syödäkin varmaan täytyy enemmän, kun treenitehot kasvavat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti