keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Omituisia vaivoja

Maanantaina töiden jälkeen iski omituinen vaiva. Ylävatsassa, heti rintalastan alapuolella oli kivulias möykky. En tiedä oliko kahvikermani mennyt huonoksi vai juuri ennen kipuja iskenyt ravintolan salaatti jotenkin kehno. Vai mistä lie johtui. Vaiva meni ohi vasta kun pääsin kotona lepäämään vatsalleni ja kipukohdan alle ladottujen tyynyjen päälle. Otin yli kahden tunnin päiväunet. Herättyäni kipu oli poissa mutta muuten olo oli omituinen - kuin olisin herännyt jonakin toisena ihmisenä. Iski omituinen tunnekuolleisuus koko illaksi, joka hellitti onneksi mussukan rapsutuksessa.

Keskiviikon vastaisena yönä iski toinen vaiva. Oikeasta pohkeesta alkoi iskeä todella kivuliaasti suonta. Tuntui liki mahdottomalta saada vedettyä jalkaani vastakkaiseen suuntaan, sillä suonenveto oli tuskallisin miesmuistiin. Lopulta se helpotti. Uni ei tullut kuitenkaan ihan heti. Ja vielä nyt, illalla, oikea pohje on hellänä. En tiedä, mikä laukaisi suonenvedon. Olen vasta tuplannut magnesium-sitraattiannokseni. Illalla olin tehnyt ensimmäistä kertaa lantturanskalaisia, joihin pistin kohtalaisen reilusti himalajansuolaa. En usko, että magnesiumin vajauksesta on kyse - vaikkakin mustikoita en poikkeuksellisesti tainnut syödä ollenkaan kyseisenä päivänä. Mikähän näiden vaivojen takana on? Yksi vai monta asiaa? Psyykkistä vai fyysistä?

Ei kommentteja: