Viime viikko meni aivan hulinaksi. Pidin kyllä kirjaa syömisistäni vihkoon ja papereille, mutten ole ehtinyt laskea kaloreita tahi makroravinnejakaumia. Muuten söin kiltisti, mutta kahtena päivänä sorruin roskaruokaan - ensin juopottelureissun aikana ja sitten seuraavana päivänä. Paino pysyi viime viikon lukemissa.
Lenkkipolut ovat vihdoinkin kokonaan sulat ja kuivat ja juoksu maistui mukavalle. Tosin vain kerran ehdin lenkille. Salilla kävin kolmesti ja loppuviikosta rautakin tuntui kevyemmältä. Josko runsaampi syöminen alkaa jo vaikuttaa tälläkin saralla.
Treenimusiikiksi löysin mielenkiintoisia covereita ikivihreistä pop- ja rock-klassikoista metallipumppujen versioiminina. Esimerkiksi Alice Cooperin Bed of Nails blackmetallisena versiona, Britney Spears möreä-äänisten rokkimiesten laulamana, A-Han Take On Me pirteänä metallirepäisynä ja The Animalsin House Of A Rising Sun numetal-tyyppisenä rypistyksenä. Näissä covereissa yhdistän molemmat puoleni eli mieltymykseni ilmavaan poppiin ja viehtymykseni metallijyystöön.
Venyttelyyn sain uutta potkua, kun vaimo avusti hommassa. Minun rinnallanihan rautakankikin on varsin notkea ja norja, ja vaimoni varmaan näki kuinka tuskallista minun on venytellä. Tunsin selvästi kuinka sain liikkeet paremmin perille vaimon avustuksella - ja erityisen hyviä vinkkejäkin tuli häneltä.
Ruokapäiväkirjoja laitan tältä viikolta, jos joudan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti