Sain jouluna todella ikävän lahjan. Nimittäin kuulin, että velipoika ei enää ehdi salille, eikä koko homma häntä enää kiinnosta. Veli aikoo aloittaa yrityksen ja panostaa siihen kaiken aikansa. Minua tietysti korpesi asia, sillä se tietää taas yksin treenaamista.
Kävin tutustumassa kaupungin uusimpaan saliin, joka oli pettymys. Paikan kuntosali oli pieni ja kovin konevaltainen. Pahin miinus oli power rackin puute, jonka takia paikassa ei voi kyykätä kunnolla. Suunnittelin nimittäin käyväni salilla yhdessä uuden tyttöystäväni kanssa, mutta en voikaan noiden puutteiden takia vaihtaa salia. No, onneksi, sillä kyseinen sali olisi tullut kalliimmaksi kuin nykyinen.
Eli jatkan yksin treenaamista, ja muistelen kaihoisasti viime kevättä ja kesää, jolloin velipojan kanssa treenaaminen antoi kunnon kehityspiikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti